Kolumnini: Sinituuli 1/2025 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen haasteet matalan kynnyksen palveluiden tarjoamisessa

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen haasteet matalan kynnyksen palveluiden tarjoamisessa

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella perheiden arkea tukevat matalan kynnyksen palvelut ovat kohdanneet viime aikoina merkittäviä haasteita. Erityisesti neuvolapalveluiden saatavuus ja perhepalveluiden laatu ovat herättäneet huolta niin vanhemmissa kuin myös palveluiden parissa työskentelevissä ammattilaisissa. Jokainen perhe ansaitsee helposti lähestyttävät ja saavutettavat palvelut, jotka tukevat vanhemmuutta ja lasten hyvinvointia.

Neuvolapalvelut ovat korvaamattoman tärkeitä perheiden hyvinvoinnille. Ne tarjoavat paitsi terveydenhoidollista seurantaa, myös tukea vanhemmuuteen, varhaiseen vuorovaikutukseen ja perheen arjen haasteisiin. Kuitenkin monille perheille pitkittyneet odotusajat, henkilöstövajaus ja palveluiden epätasainen saatavuus ovat tuottaneet huolta.

Terveydenhoitajien ja lääkärien riittävyys on yksi keskeisimmistä ongelmista. Kun kiire painaa ja resursseja on niukasti, ei perheillä aina ole mahdollisuutta saada riittävän yksilöllistä ja välittävää kohtaamista. Myös neuvoloiden sijainti voi asettaa haasteita erityisesti niille perheille, joilla liikkuminen on hankalaa.

Ratkaisuksi tarvitaan niin henkilöstöresurssien vahvistamista kuin palveluiden kehittämistä perheystävällisemmiksi. Esimerkiksi etäneuvolapalvelut voivat tarjota joustavampia tapoja saada ohjausta ja tukea. Samalla on huolehdittava siitä, ettei digitaalisten palveluiden lisääntyminen syrjäytä perheitä, jotka tarvitsevat kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista.

Perhepalveluiden tulisi tarjota tukea elämän eri tilanteisiin – oli kyse sitten vanhemmuuden haasteista, lapsen erityistarpeista tai perheen arjen kuormittavuudesta. Valitettavasti perhepalveluiden hajanaisuus, tiedonkulun puutteet ja riittämättömät resurssit vaikeuttavat monen perheen mahdollisuuksia saada tarvitsemansa apu ajoissa.

Ratkaisua on etsitty perustamalla perhekeskuksia, joissa palvelut kootaan yhteen. Kun tuki on saatavilla samasta paikasta, perheet eivät joudu kiertämään useissa eri toimipisteissä.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen perhekeskusverkosto – riittävä vai riittämätön?

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen laajuus asettaa merkittäviä haasteita perhekeskuspalveluille. Viisi perhekeskusaluetta voi periaatteessa olla riittävä, mutta vain, jos palvelut ovat asianmukaisesti resursoituja, helposti saavutettavia ja aidosti vastaavat alueiden tarpeisiin. Etä- ja liikkuvien palvelujen hyödyntäminen on välttämätöntä erityisesti harvaan asutuilla alueilla, joissa pitkät välimatkat voivat muodostua esteeksi avun saamiselle.

Huolestuttavaa on, että jos resursseja ei ole riittävästi tai palvelut eivät jousta perheiden yksilöllisten tarpeiden mukaan, vaarana on perheiden jääminen ilman ajoissa saatavaa tukea. Pitkät etäisyydet eivät saa muodostua kynnykseksi avun hakemiselle. Yhteistyö kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa voi osaltaan vahvistaa perheiden tukiverkkoa, mutta se ei yksin riitä, jos peruspalvelut eivät ole kattavat ja helposti saavutettavissa.

Jos palveluverkosto ei pysty vastaamaan alueen todellisiin tarpeisiin, on välttämätöntä harkita lisäperhekeskuksia tai palveluiden hajauttamista entistä paremmin. Perheiden hyvinvoinnista säästäminen voi tulla kalliiksi niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on paljon mahdollisuuksia parantaa perheiden tukipalveluita, mutta myös haasteita, jotka vaativat ratkaisuja. Neuvolapalveluiden saatavuuden parantaminen, perhepalveluiden keskittäminen ja matalan kynnyksen tukipalveluiden vahvistaminen voivat auttaa perheitä saamaan tarvitsemaansa tukea ajoissa. Samalla on huolehdittava siitä, että palvelut ovat helposti lähestyttäviä, välittäviä ja asiakaslähtöisiä.

Perheet ansaitsevat palveluita, jotka eivät ainoastaan vastaa haasteisiin, vaan myös tukevat vanhemmuutta, lasten hyvinvointia ja perheen jaksamista. Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus tarjota toivoa, ymmärrystä ja ratkaisuja – ja sitä kautta rakentaa vahvempaa ja inhimillisempää hyvinvointiyhteiskuntaa.