Ajatuksiani varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilöstölle, kasvattajille ja opetushenkilöstölle

Minulta löytyy halua ja tahtoa laittaa koulutuksen ja kasvatuksen asioita kuntoon! Perusopetuksen aluepäällikkönä olen vahvasti koulujen arjessa mukana ja tunnen ja tiedän henkilöstön työn kuormittavuuden lisääntymisen. Työolosuhteet on laitettava kuntoon.

Opetus- ja kasvatusalan palkkaus ei vastaa työn vaativuutta, vastuuta ja yhteiskunnallista merkitystä, mikä heikentää alan vetovoimaa ja henkilöstön työssäjaksamista. Kuntapäättäjänä voin edistää palkkauksen parantamista varaamalla riittävästi määrärahoja budjetissa sekä vaikuttamalla valtakunnalliseen keskusteluun työolojen ja palkkauksen kehittämisestä. Lisäksi voin tukea työehtojen parantamista paikallisilla ratkaisuilla, kuten palkitsemismalleilla ja työhyvinvointia tukevilla toimenpiteillä. Palkkauksen ohella on tärkeää kehittää myös työn arvostusta ja työolosuhteita, jotta alalla työskentelevät kokevat tulevansa kohdelluiksi oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti.

Kannan erityistä huolta kaikkien opetukseen ja sen tukemiseen osallistuvien henkilöstöryhmien osalta. Muun henkilöstön ohessa kannan erityisesti huolta opettajien ja rehtoreiden/ johtajien työssäjaksamisesta ja työn rajaamisen mahdottomuudesta niin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa kuin toisella asteella ja korkeakouluissakin. Keskeytykset, liiallinen työn määrä, kiire, taukojen vähäisyys ja työn tekeminen vapaa-ajalla kuormittavat henkilöstöä. Työn kuormitus ja loppuun palamisen riski eivät houkuttele alalle osaavia opettajia, mikä aiheuttaa suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä nykyisten päättäjien tiedostamattomia ongelmia, jotka ovat moninaisia ja suuria.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitajien työtä tulee tukea varmistamalla riittävä henkilöstömitoitus ja selkeät työtehtävät, jotta jokainen työntekijä voi keskittyä laadukkaaseen vuorovaikutukseen lasten kanssa. Lisäksi säännöllinen ammatillinen tuki, kuten työnohjaus ja mahdollisuus kehittää osaamistaan, edistää työssäjaksamista ja motivaatiota. 

Koulunkäynninohjaajien työnkuva on usein laaja ja vaihteleva. On tärkeää varmistaa, että heidän tehtävänsä ja vastuualueensa ovat selkeästi määriteltyjä ja realistisia. Tämä vähentää kuormitusta ja tukee ammatillista identiteettiä. Riittävä henkilöstömitoitus, asianmukaiset työvälineet ja yhdenvertainen kohtelu suhteessa muihin koulun ammattilaisiin lisäävät työtyytyväisyyttä ja motivaatiota. Koulunkäynninohjaajien työn arvostaminen ja heidän näkemyksensä huomioiminen kehittämistyössä ovat keskeistä!

Suomen tulevaisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että pystymme tarjoamaan tehokkaasti laadukasta ja korkeatasoista koulutusta kaikilla koulutusasteilla. Edellisissä eduskuntavaaleissa valittiin ennätysmäärä opettajataustaisia edustajia eduskuntaan. Kansa antoi vaaleissa vahvan tuen koulutukselle, kasvatukselle ja tutkimukselle. Miksi koulutusmyönteisyys ei näy päätöksenteossa! Äänestyslupauksissa kyllä luvattiin panostaa koulutukseen ja kritisoitiin niihin kohdistuvia leikkauksia. Leikkauksia kasvatukseen ja koulutukseen on kohdistunut viimeiset 8 vuotta ja nyt olemme tilanteessa, että emme saa koulutettua henkilökuntaa hakeutumaan näihin tehtäviin saati, että saisimme heidät pysymään päiväkodeissa ja kouluissa. 

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset uhkaavat suomalaista sivistystä ja heikentävät kilpailukykyä. Kannan suurta huolta siitä, että aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vaikeuttaa uudelleen kouluttautumista ja alan vaihtamista, mikä vähentää osaavaa työvoimaa entisestään. En voi hyväksyä päätöksiä, jotka ajavat koulutuspolitiikan ja työmarkkinoiden tarpeet yhä suurempaan ristiriitaan. Lähes kaksi kolmasosaa tulevaisuuden työpaikoista edellyttää ammatillista osaamista, mutta hallituksen linjaukset vaikeuttavat sen hankkimista juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan. 

On todella tärkeää päästä ja sitoutua vakaaseen perusrahoitukseen, joka mahdollistaa suunnitelmallisuuden ja laadukkaan ja korkeatasoisen koulutuksen järjestämisen kaikilla koulutusasteilla.

Koulutus on nähtävä investointina, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Suomella ei ole varaa jättää panostamatta koulutukseen.

.